Keinoja työyhteisön vuorovaikutuksen kehittämiseksi

13 joulu 2018
1166
0

“Monimutkaistuva maailma edellyttää uusia tapoja yhdistää asiantuntemusta”, kuvaa Piritta Kantojärvi kirjassaan Fasilitointi luo uutta: menesty ryhmän vetäjänä. Työyhteisöissä tarvitaankin yhä enemmän jokaisen ideoita, aktiivista läsnäoloa ja osallistumista.

Oppimon syksyn toiseksi viimeisellä opetuskerralla lähestyimme tätä ilmiötä ryhmäfasilitoinnin ja työyhteisösovittelun näkökulmista. Ensin mainittu on taito, josta on hyötyä lähes jokaisessa työpaikassa, ja jälkimmäinen on hyödyllinen toimintamalli monimutkaisempien työyhteisön ongelmien ratkomisessa.

Panosta aloitukseen!

Fasilitoinnin avulla saadaan eri taustoista, tiimeistä ja organisaatioista tulevat ihmiset lähtemään mukaan keskusteluun ja ideointiin. Fasilitaattorin tehtävä on helpottaa ryhmäprosesseja, ja tällä kerralla lähestyimme fasilitointitilanteita apunamme kolme näkökulmaa: turvallisuus, läsnäolo ja fokusointi. Olipa kyseessä sitten fasilitoitu kokous tai luovan yhteiskehittelyn workshop, nämä elementit kulkevat läpi koko prosessin. Erityisen suuri merkitys niillä on kuitenkin alussa, kun yhdessä tekeminen pitää saada käyntiin.

Turvallista ilmapiiriä voi luoda vaikkapa näyttämällä esimerkkiä ja paljastamalla omia heikkouksiaan ja haavoittuvaisuuttaan. Voi myös käyttää lämmintä, ihmiset yhdistävää huumoria.

Läsnäolon elementin voi puolestaan kiteyttää ajatukseen: kun on läsnä itselleen, on läsnä myös toisille.

Fokusointi tarkoittaa monenlaisiin “miksi”-kysymyksiin vastaamista. On perusteltava esimerkiksi osallistujien valinta, tapaamisen ajankohta ja paikka sekä käytetyt tehtävät. Osallistujat uskaltavat helpommin heittäytyä mukaan tilanteeseen, kun he ymmärtävät, mitä on tarkoitus tehdä ja miksi.

Nämä elementit apunamme kokeilimme ryhmätilanteen aloitusta nopeatempoisessa fasilitointiharjoituksessa. Oppimolaisten porukassa nousi esille hienoja käytännön toteutuksia edellä kuvatuista elementeistä. Toisaalta opetuskerta harjoituksineen myös osoitti, että fasilitointitilanteet voivat nostaa pintaan erilaisia tunteita niin fasilitaattoreilla kuin osallistujillakin.

Fasilitointitilanteet voivat nostaa pintaan erilaisia tunteita niin fasilitaattoreilla kuin osallistujillakin.

Kun konflikteja syntyy

Joskus työyhteisön jännitteet eskaloituvat konflikteiksi, joiden selvittelyssä voi olla apua työyhteisösovittelusta. Sovittelijan tavoitteena on auttaa ratkaisemaan työyhteisön ristiriitoja, jotka ovat usein seurausta epäonnistuneesta vuorovaikutuksesta. Työnantajalla on lain mukaan velvollisuus puuttua työyhteisön konflikteihin. Se yleensä myös kannattaa, sillä onnistunut työyhteisösovittelu takaa työrauhan ja parantaa työviihtyvyyttä. Parhaimmillaan sovittelu puhdistaa työyhteisön ilmapiiriä ja kehittää osallistujien omia konfliktinratkaisuvalmiuksia ja –taitoja, joita he voivat hyödyntää tulevaisuudessa.

Fasilitaattorin tavoin sovittelijan on tärkeää ymmärtää ryhmädynamiikkaa. Hän kun rakentaa työyhteisön keskinäistä ymmärrystä ja luottamusta.

Työyhteisösovittelijan ei tarvitse olla juridiikan ammattilainen, koska työnantaja tekee päätöksen siitä, kenet hän tehtävään palkkaa. Pääasia on, että sovittelija tulee työyhteisön ulkopuolelta, kun työpaikan sisäisellä yhteistoiminnalla ei ole ollut toivottua vaikutusta. Sovittelijan tehtävä on myydä sovintoa, joten arvokkaita taitoja ovat etenkin hyvät neuvottelu- ja vuorovaikutustaidot. Lisäksi fasilitaattorin tavoin sovittelijan on tärkeää ymmärtää ryhmädynamiikkaa. Hän kun rakentaa työyhteisön keskinäistä ymmärrystä ja luottamusta.

Sovittelijana toimimista edesauttavia ominaisuuksia ovat mm. vahva sitoutuminen tehtävään, positiivinen asenne, kyky aidosti kuunnella erilaisia ihmisiä ja keskustella heidän kanssaan. Vaikka persoonallisuuden piirteet eivät yksin määrittele sitä, kuka voi toimia menestyksellä tehtävässä, sovittelijan on hyvä tuntea itsensä ja hyödyntää vahvuuksiaan. Fasilitatiivisessa sovittelumenettelyssä sovittelija ei tee päätöksiä, joten hän on tuomarin sijaan roolimalli osallistujille.

Sovittelutaidoilla voidaan myös ennaltaehkäistä konfliktien syntymistä. Sovittelu-ja fasilitointitaidot voivatkin olla organisaatiolle sisäinen voimavara. Niinpä niihin kannattaa panostaa niin yksilö- kuin yhteisötasolla.

Kirjoittajat: Satu Tenhovirta & Sini Järvi
Kuva: Mika Järvi