Pihatalkoista Block Partyihin – kenen kaupunkikulttuuria, millä ehdoin ja miten?

28 marras 2016
686
0

Viidennellä Oppimo-kerralla tutustuimme projektinhallintaan, kaupunkikulttuuriin ja tapahtumien järjestämiseen.

(Vaikka kaikilla pyöri ajatuksissa päivän shokkiuutinen USA:n presidentinvaaleista, yllätyimme taas siitä, kuinka innolla lähdimme työstämään uutta aihepiiriä.)

Opetuskerralla yhdisteltiin taitavasti eri projektinhallintamenetelmien periaatteita kaupunkitapahtumien järjestämiseen, unohtamatta päivän polttavan aihepiirin sovellusta edellä mainittuihin.

Daria toi esille ajatuksen uudenlaisen kaupunkikulttuurin leviämisestä Helsingissä viime vuosien aikana. Erilaiset tapahtumat, mielenosoitukset ja juhlat ovat osoitus siitä, että vapaaehtoisvoimin ja yhteisöllisesti suunnitellen voi syntyä kaupunkielämää rikastuttavaa pöhinää kaduille.

Kaupunginosiin liitetään herkästi käsityksiä niin tilasta ja sen käytöstä, yleisestä tunnelmasta kuin asukkaistakin. Erilaiset kaupunkitapahtumat, kuten korttelijuhlat, pihakirppikset tai kyläjuhlat muovaavat käsityksiämme kaupunginosasta. Parhaimmassa tapauksessa kaupunginosa voi toivottaa asukkaat muista kaupunginosista avosylein vastaan ja tarjota palasen omista kulmistaan myös muille.

Mutta ketkä ovat luomassa kaupunkikulttuuria ja millainen kaupunkikulttuuri on toivottua? Keille se on suunnattu ja millaista etikettiä noudatetaan?

Kuinka suuri osa tästä kaupunkikulttuurista on vapaaehtoisuuteen perustuvaa ja jos on, niin vetoaako se lähinnä nuoreen urbaaniin keskiluokkaan, joilla on aikaa ja resursseja sekä järjestämiseen että osallistumiseen? Miten Siivouspäivät ja Kallio Block Party eroavat taloyhtiön syystalkoista makkaranpaistolla ja Jaffalla?

Sunnuntain (13.11.16) Hesarissa haastateltiin Yhteismaa ry:n keulahahmoa Jaakko Blombergia. Blomberg näkee suomalaisten kaipuun yhteisöllisyyteen ja korostaa yhdessä tekemisen merkitystä, kun ympärillä on samanmielisiä ihmisiä toteuttamassa ideoita.

Niin kaupunkikulttuurin hengen kuin kaupunginosaidentiteettien kannalta on olennaista ottaa huomioon se, millaisista arvolähtökohdista tapahtumia lähdetään luomaan, keitä nämä ”samanmieliset” ovat ja millaista tarkoitusta kyseiset tapahtumat palvelevat. Eri kaupunginosat tarjoavat erilaisia tapahtumia.

Yhtäällä järjestetään katukonsertteja streetfood-kärryineen, toisaalla taas yhdistetään lapsiperheitä piknikin tai kirppistapahtuman merkeissä. Ideaalitilanteissa näihin tapahtumiin ovat tervetulleita kaikki asukkaat lähempää ja kauempaa, kaupunginosaan katsomatta.

Opetuskerta lopetettiin harjoitukseen, jossa suunniteltiin kuviteltuja kaupunkitapahtumia USA:n presidentinvaalien hengessä. Tapahtumissa rakennettiin muureja ja siltoja sekä ideoitiin katujuhlia ja tapahtumia näiden ympärille. Millaisia muureja Helsingissä on kaadettavana eri kaupunginosien välillä? Minne taas kaivattaisiin yhdistävää siltaa? Ja ennen kaikkea, mitä näillä saadaan aikaan?