Kiertotalous nostaa luovuuden sfääreihin

21 marras 2016
811
0

Mitä syntyy, kun kauppakorkeakoulun innovaatiojohtamisen opiskelija, teknillisen korkeakoulun ympäristöasioiden hallinnan opiskelija ja maa- ja metsätaloustieteellisen tiedekunnan kasvintuotannon opiskelija opettavat yhdessä kiertotaloudesta?

Tuloksena on ainakin energistä keskustelua, innovatiivista maailmanparantamista, arjen käytäntöjen kyseenalaistamista ja parikymmentä oppimolaista, jotka tiedostavat kiertotalouden tärkeyden entistäkin paremmin. Oikeastaan ainoa jäljelle jäävä kysymys on, miksi kiertotalouteen ei ole siirrytty jo aikoja sitten…

Kuulimme Oppimon kiertotalouden vertaisopetuskerralla muun muassa, että

  • hyvän kiertotalouden tarkoitus ei ole siirtää rikkaiden maiden tavaroita köyhiin maihin,
  • suomalainen kuluttaa Euroopan keskiarvoon nähden paljon materiaaleja, ja
  • alumiinitölkkien kierrätys on tärkeää, sillä tölkin valmistus uusiokäyttöön vie vain 5 % siitä energiamäärästä, joka joudutaan käyttämään valmistettaessa tölkkiä neitseellisestä alumiinista.

Lisäksi Helsingissä järjestetään ensi kesänä ensimmäinen kiertotalouden maailmankonferenssi World Circular Economy Forum, sillä Suomi pyrkii kiertotalouden kärkimaaksi vuoteen 2025 mennessä.

Sitran Suomelle laatima strateginen kiertotalouden tiekartta on julkaistu tänä syksynä. Nyt on siis alkamassa varsinainen kiertotalouden noususuhdanne!

Oppimolaiset myös innovoivat ja innostuivat toistensa näkökulmista kiertotalouteen. Keskustelimme jakamistaloudesta sekä kiertotalouden mahdollisuuksista yksilö- ja yhteiskunnan tasolla, ja uppouduimme pohtimaan, kuinka monta tavaraa omistamme ja miten usein niitä käytämme.

Suunnittelimme, kuinka suomalaiseen kulttuuriin sopisi taloyhtiön yhteiskäytössä oleva porakone, ja ihmettelimme, miten puusta saa tehtyä lentokoneita, juomapulloja ja ikkunoita. Ohhoh!

Kiertotalouden ytimessä on pyrkimys siihen, että ihmiskunta ei enää tulevaisuudessa tuottaisi niin valtavasti jätettä kuin nykyään – käyttämämme materiaalit pitää siis pystyä uusiokäyttämään useasti ja lopulta palauttaa osaksi luonnon kiertokulkua.

Ihminen on käyttänyt esimerkiksi puuta jo satojentuhansien vuosien ajan, mutta teknologia luo uusia mahdollisuuksia tuttujen luonnonmateriaalien hyödyntämiseen niiden ominaisuuksia muokkaamalla. Puumassasta voidaan jo nykyään erottaa kuituja, joista saadaan toisiin aineisiin yhdistämällä tehtyä vaikka sähköä johtavia tai läpinäkyviä materiaaleja.

Ja voilà, tulevaisuuden kotisi ikkunat saattavat olla puusta tehtyjä!

Bioperäisestä puuraaka-aineesta tehty tuote pystytään hajottamaan pieniksi osiksi ja palauttamaan takaisin luonnon kiertokulkuun helpommin kuin esimerkiksi synteettinen muovi. Aika uskomatonta, niin kuin oli moni muukin meidän mielestämme tavallinen asia sata vuotta sitten. Mitä vielä odotamme?